Täällä on niin mahdottoman  rutiininomaista tähän aikaan vuodesta, että postaanpa ainoasta poikkeuksesta. Toisaalta näin hiljaisempana aikana on hyvä miettiä kaiken maailman työtapoja, ruokintasuunnitelmia ja jalostusasioita.
Poikkeus siis normaalirutiineihin.
Menin iltanavetalle edellisiltana ja eläinten ruvetessa syömään, huomasin, että Naispappi niminen vanha uuhi ei ala syömään. Naispappi on kolmannella kuukaudella tiine (lammas kantaa karitsoitaan 5kk). Oletin, että aineenvaihduntahäiriöstä tuskin on kyse. Lopputiineydestä lampaalla voi tulla kalsiumaineenvaihdunnan häiriö tai   ketoosi, jolloin elimistö alkaa polttaa rasvoja ja vereen erittyy ketoaineita, molemmissa tapauksissa eläin halvaantuu ja kuolee hoitamattomana parissa päivässä.
No, Pappinen oli todella kipeän oloinen, mutta kuitenkin virkeä, vaikka seisoskelikin yksinään. Rakensin sille oman yksiön ja siirsin sen navetan puolelle, jotta hoito ja tarkkailu olisi helpompaa. Ensiavuksi annoin sille kaikkea, mitä kaapista löytyi. Ensimmäisenä varmuuden vuoksi annoin kalsiumvalmistetta ja probylenglykolia, joka antaa nopeaa energiaa, lammashan kestää huonosti paastoa. Sitten hain hiivaa sekoitettuna lämpimään veteen ja pieneen määrään kaurahiutaleita. Annoin vielä kipulääkkeen ja aloin hieroa Papin pötsiä.. Tässä vaiheessa tiesin jo, että kyse on pötsihäiriöstä, jonka voi aiheuttaa pilaantunut tai jäinen rehu, yhtä-äkkinen ruokavalion muutos tms.
Pikku hiljaa, ehkä sokerin ja kipulääkkeen vaikutuksesta Rouva alkoi röyhtäillä. Ja yön aikana sain sen syömäänkin vähän.
Seuraavana päivänä hain vielä meijeriltä Pötsi-potkua ja vähän kuivaa heinää naapurista. Annoin vielä öljyäkin, kun pötsin toiminnan hidastuminen saattaa aiheuttaa puhaltumista. Hoidin myös kipua lääkkeillä, koska kipu ei paranemista ainakaan nopeuta. Toisena päivänä Naispappi alkoi vasta maata, siihen saakka se seisoi koko ajan. Tänään se jo märehtikin aika normaalisti. Pötsi-Potkua annan kuurina, kipulääkettä en enää antanut.
Tälläistä on lampaan hoidon arki. Jos märehtijä kieltäytyy syömästä, ollaan pian pahassa pulassa. Tämän vuoksi nopea apu on valttia ja vanhat hyvät keinot pika-avuksi onneksi löytyvät keittiöstä.
Naispappi on omassa yksiössään vielä pitkään, jotta sen syönti normalisoituu. Toivottavasti sikiöillä on kaikki hyvin.

Naispappi kuvassa taaimmaisena.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikävä kirjoittamista..

Varovasti! Eläviä munia!