LAMMASTILA HAUKIVILLA

Melkoisia aaltoja olikin,kun pässeille aitasin auringossa uuden laitumen vielä. Onneksi on noita sähköverkkoaitoja,jotka muutamalla niksillä ovat helppoja,turvallisia ja pässinpitäviä. Nopeita ja kevyitä siirtää. Windyn kanssa poikia siirreltiin ja totesin taas,tuhannennen kerran,että enpä ilman koiraa pärjäisi. Pulu on hyvää vauhtia kasvamassa, muttei vielä ole syttynyt. Mustikanpoimintakausi alkaa ensi viikolla ja herukkapensaiden itsepoiminnasta on tänään ilmoitus lehdessä,joten pian on taas pihassa vilinää. Mukavaa!

Käärin munat pumpuliin ja lasken ne varovasti kennoon. Puhelen itsekseni, miten hauska olisi ollut pakata mukaan pari Kinder-munaa, mutta mistäpä niitä tähän hätään.  Ympäröin kennot pakkauspahvilla ja teippaan laatikon kiinni. Päälle kirjoitan tussilla:" VAROVASTI! ELÄVIÄ MUNIA!" Vien munat Matkahuoltoon ja toivon parasta,että säilyvät ehjinä ja että vastaanottajan hautomakone piipittää reilun kolmen viikon kuluttua. Mukava näitä lähetellä, horniolaisia kananituja.:)

Suomenlampaassa yksi mainio ominaisuus on villan monipuolisuus. Toki jalostuksessa tähdätään mahdollisimman tasaiseen villaan yksilötasolla,mutta pehmeän langan raaka-aine, paras huovutusvilla ja kestävät taljat, niihin tarvitaan erilaisia villoja. Oi,että villan monipuolisuus houkuttelee opettelemaan lisää! Ja ne kaikki mahdollisuudet ja ideat! Mihinkäs käyttäisit tälläisiä villoja?:)